Yhdistyksen historiaa

Yhdistyksemme syntymäpäivä 19.02.1976 on mieleenpainuva päivä, silloin lausuttiin syntysanat perustettavalle Forssan Seudun kerholle. Asiantuntijana ja opastajana oli Reijo Numminen Helsingistä. Mukana kokouksessa oli vain 16 jäsentä, mutta aktiivisuutta ja innostusta riitti ja perustettiin SF-Caravan Forssan Seudun kerho. Samana keväänä Ruissalossa pidettävillä karavaanipäivillä 21-23.5.1976 SF-Caravan ry muutettiin Matkailuvaunuliitto SF-Caravan ry:ksi, jolloin meidänkin kerhostamme tuli virallisesti Forssan Seudun Matkailuvaunuyhdistys SF-Caravan ry, joka nimi on edelleen (1986) meidän virallinen nimemme. Nimenmuutos merkitsi samalla sitä, että jokaisen jäsenen oli kuuluttava johonkin paikalliseen yhdistykseen, ja yhdistykset taas kuuluvat liittoon. Ennen oman yhdistyksen perustamista jotkut kuuluivat Turun kerhoon, toiset taas Kanta-Hämeen kerhoon ja varmasti jäseniä oli ympäri etelä-suomea.

Kerhomme ensimmäiset treffit pidettiin vapunpäivän merkeissä 30.4-2.5.1976 Mustialan Lammella. Isäntinä hääräsivät Aimo Komula ja Antti Hjerp. Mukana treffeillä oli 12 vaunukuntaa. Sen jälkeen onkin kuljettu ympäriinsä viettämässä iloisia viikonloppuja. Aluksi mukaan on lähdetty hieman arastellen, mutta ajan kuluessa huomataankin, että kaikki muu meneminen useasti järjestetään sen mukaan, miten on treffejä. Ettei vaan kävisi niin ikävästi, että joku treffi-viikonloppu jäisi kokematta.

Treffipaikoista tulisi hirmuinen luettelo, jos kaikki mainittaisiin. On käyty Alhovuoressa, Leppilammella, Ruissalossa, Kokemäellä, Härmälässä, Urjalassa, Ruovedellä, Laakasalossa, Pikku-Liesjärvellä, Ruostejärvellä, Saarijärvellä, Oripäässä, Pälkäneellä, Ikaalisissa ja Karkkilan Vuotinaisissa. On vierailtu Hovimäessä ja Kuusjoella Somerolla. Pidemmille matkoille lähdettäessä suoritimme usein yhteislähtöjä ja monesti saimme uteliaiden ihmisten huomiota osaksemme.

Osa jäsenistämme on ottanut osaa valtakunnallisille suurille treffeille, pohjoismaisille karavaanipäiville, asuntovaununäyttelyihin esim. Elmiassa Ruotsissa, uudenvuoden Saksan matkalle on osallistunut moni meistä puhumattakaan yksityisesti tehdyistä matkoista, jolloin vankkureita on vedetty kauas ulkomaille.

Kotiin palattua alkaa useinkin välittömästi uuden matkan suunnitteleminen. Kerran karavaanari - aina karavaanari.

Treffiteemat ovat olleet hyvinkin erilaisia. On käyty vierailuilla eri yhdistysten kutsumina. On myös pidetty kutsutreffejä naapuriyhdistysten jäsenille. On vietetty nuorisotreffejä, missitreffejä, palontorjunta ja alkusammutus-treffejä ym. ym. Avustajinamme on ollut poliisin, spr:n liikenteen ja palokunnan edustajia, vain joitain mainitaksemme.

Perheen pienempiä on muistettu myös vuosien saatossa. Komulan Irma luotasi apureineen lapset Linnanmäen humuun. Riihimäen satuteatterissa sekä Zoolandiassa Liedossa vierailtiin. Museojunalla Minkiöllä ajeltiin ja Puuhamaassa käväistiin. Joka vuosi on ollut jotain kivaa lapsille, ainakin ennen joulua pidettävä puurojuhla pukkeineen ja pienine paketteineen. Lapsia on muutenkin muistettu esim. treffien yhteydessä pidettävien leikkien ja kilpailuiden muodossa. Jotain on löytynyt aina myös palkinnoksi.

Aikuiset ovat viettäneet vuosittain jo perinteeksi käynyttä pikkujouluaan tanssien ja leikkien. Otsolan hovi, Loimaan Seurahuone, Hämeenportti Somerolla, Lounais-Hämeen pirtti ja Auran Nuorisoseuran talo Tammelassa ovat käyneet tutuiksi pikkujoulun viettopaikoiksi.

Toimihenkilöiden koulutus

Ensimmäinen koulutustilaisuus johon yhdistyksestämme otettiin osaa oli järjestötoiminnan kurssi 8-9.4.1978 Laakasalossa. Siellä oli mukana Terttu Paavilainen, Antti Hjerp, Lasse Hjerp ja Pentti Nurmio. Kurssi oli antoisa, siellä opittiin yhdistystoiminnan alkeet. Liiton järjestämillä koulutuspäivillä -82 kävivät puheenjohtaja ja sihteeri. Lokakuussa -83 osallistuttiin niinikään järjestötoiminnan kurssille Lahdessa. Siellä koulutettiin puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia. Isäntäseminaariin vuonna -84 osallistuivat Raimo Aaltonen ja Juhani Karhu. Tiedotustoiminnan kursseille vuonna -85 otti osaa Tauno Kuusisto. - Koulutus on opintojen äiti - se pitää paikkaansa myöskin yhdistystoiminnassa. On vaikea toimia, jos ei ole tietoa - nimenomaan oikeata tietoa.

Yhdistyksemme tarra on Tauno Kuusiston suunnittelema vuonna 1977. Juhlavuoden 10-vuotistarran on suunnitellut Markku Laxström.

Vuodesta 1982 alkaen on yhdistyksessämme valittu ns. vuoden Forssan seudun Reissaaja. Ensimmäisenä vuonna tuli valituksi Raimo Sillanpää, vuonna -83 Terttu Paavilainen+ perhe, vuonna -84 Tauno Kuusisto ja vuonna -85 Juhani Karhu.

Valkoisen talon purkutalkoot

Anomuksesta saimme Forssan kaupungin kesäsiirtolassa Ruostejärvellä sijaitsevan ns. valkoisen talon purettavaksemme. Parin viikonloppuna syys- ja lokakuussa vuonna -82 purettiin tämä kohde. Talkooväkeä oli runsaasti, talkoomieltä löytyi kuin taikaiskusta. Miehet häärivät purkutouhuissa ha naisväki piti huolta vatsojen hyvinvoinnista. Laskettiin, että kesäsiirtolan tanhuvilla hääräsi yhteensä kahtena viikonloppuna 81 aikuista ja 60 lasta. Joskus ihan kaihomielin muistelee noita aikoja. Siinä oli sitä jotakin. Saimme paitsi rakennusmateriaalia, myös voimakkaan tunteen yhteenkuuluvaisuudesta.

Kiinnekohtaa etsimässä

Oman kiinnekohdan saamiseksi, paikan, jonne voisi viikonloppuisin vetää vankkurinsa, kirjoitimme monet anomukset ja paperit. Lähetimme kirjeitä mm. Tammelan, Humppilan, Someron, Lopen ja Urjalan kunnille, Forssan kaupungille, Forssan seurakunnalle, Friitalan yhteismetsän hoitokunnalle ym. ym. Toisinaan saimme vastauksen, toisinaan emme. Aina se oli yhtä tyly - ei ole tällä kertaa osoittaa sopivaksi katsomaamme aluetta. Ei ole ihme, jos tuli sellainen tunne, että meitä ei kertakaikkiaan haluta minnekään. Vuosien mittaan virisi ajatus oman alueen ostamisesta. jos alue on oma, meitä ei kukaan voi häätää pois, ajattelimme. Kiitos suomalaisen sisun, Rahaa ei paljonkaan ollut, mutta luottoa tuntui olevan. Asiantuntija apua saimme Hannulta, joka teki työkseen kiinteistökauppoja.

Koivuharjusta Majamäkeen

Johtokunnalla oli iloista asiaa kerrottavana jäsenistölle, kun Rengon kunnan Lietsan kylässä sijaitseva Koivuharju-niminen maapalsta siirtyi omistukseemme 08.07.1980 päivätyllä kauppakirjalla. Koivuharjussa ei ollut omaa rantaa, mutta me anoimme Oy Rosenlew Ab:lta joko mahdollisuutta ostaa tai vuokrata hieman rantaviivaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Ehdimme pitää Koivuharjussa yhdet talkoot sillä seurauksella, että saimme koko Rengon liikekannalle. Siltä se ainakin meistä tuntui. Kylätiellä kävi sellainen trafiikki, ettei varmaan sitä ennen, eikä sen jälkeen ole mokomaa nähty. Huomasimme siis, että meistä ei pidetty. Kävimme naapureille kertomassa olevamme ihan kunniallista väkeä, meillä ei ole rikosrekisteriä ja lapsemmekin ovat ihan mukavia.

Yhdistys päätti kuitenkin ylimääräisessä kokouksessaan 08.08.-81 Koivuharjun myynnistä. Kauppakirja allekirjoitettiin 11.02-82, naapuri osti Koivuharjun lisämaakseen.

Siitä hetkestä alkoi kuumeinen oman alueen etsiminen. Ilmoitimme lehdissä halukkuutemme vuokrata tai ostaa n. 2-5 ha suuruinen maa-alue virkistyskäyttöön. Ilmoituslehtinä käytimme esim. Forssan Lehteä, Hämeen Sanomia, Somero-lehteä ja Urjalan Sanomia. Vuonna -83 perustettu aluetoimikunta sai tehtäväkseen katsastaa kaikki mahdolliset alueet, joista meille ilmoituksien perusteella ilmoitettiin. Joukossa oli hiekkakuoppaa, suonsilmäkettä, peltoaluetta rannan kanssa ja ilman, mutta ei mitään varteenotettavaa heti käyttöön soveltuvaa aluetta meinannut löytyä.

kevätkokous 27.3.-84 antoi johtokunnalle täyden valtuuden joko vuokrata tai ostaa oma alue. Tilanne oli jollain lailla haastava, tuntui, että on pakko löytää jotain. Jäsenmäärämme kasvoi koko ajan, ollen jo n. 200 vaununtaa.

Sitten se tapahtui. Jäsentiedoite 3/84 kirjoittaa...kuten tiedätte, olemme onnistuneet hankkimaan oman alueen paikallisten rahalaitosten suosiollisella avustuksella. Aluetoimikunta ja johtokunta ovat yhdessä yksimielisellä päätöksellä suositelleet Majamäen ostamista. Majamäki sijaitsee Tammelan Pääjärvellä n. 35 km Forssasta. Majamäki on n.2,5 ha suuruinen, heti vaunukäyttöön soveltuva tila. Tilalla on hyväkuntoinen päärakennus, sauna sekä kaksi muuta ulkorakennusta. Sähkö on ja kirkasvetinen kaivo, sekä tie perille, joka on myös talvella ajokunnossa.

Siinä se - toiveiden täyttymys, ajatteli moni. Eikä suotta.

Vahingosta viisastuneina, johtokunnan jäsenet kävivät tervehtimässä naapureita ja kertomassa, mitä on tapahtumassa ja keitä ollaan. Yllättävää kyllä, vastustusta ilmeni paljon vähemmän, kuin olimme odottaneet.

Rasitteeksi, vaan ei rasitukseksi, saimme kaupanteon yhteydessä perinteeksi Kaivojuhlien pitämisen kyläläisille, jolloin tarjoilulistalla on kaalisoppaa ja mansikkakakkua.

Kauppakirja allekirjoitettiin 14.09-84 ja juhlalliset vihkiäiset pidettiin 13.10.-84. 73 vaunukuntaa oli todistamassa, kun Ypäjän seurakunnan kirkkoherra Risto Ahti vihki alueen käyttöömme. Samalla avattiin liikenteelle Majamäen raitti, nauhaa leikkaamassa olivat entiset omistajat Reija ja Jorma Raunio, sekä yhdistyksemme puolesta puheenjohtaja ja sihteeri. Raittilla oli vilskettä tuona päivänä. Kyläläiset oli kutsuttu myös kylään. He olivatkin noudattaneet kutsua erittäin runsaslukuisesti. Tuntui, että tuolloin alkoi hiljalleen jään sulaminen, jos sitä joskus oli hiukkasen ollut.

Samana syksynä kaivettiin ja peitettiin, taas kaivettiin ja peitettiin. Syntyi "kuoppa-Kuusisto" ja "monttu-Virtanen", kaapelia pantiin piiloon. Hämeen Sähkön kanssa tehtiin lisäliittymis-sopimus, joka mahdollistaa sähkön runsaamman käytön. Tehtiin aluevalaistus, kemiallisen wc:n tyhjennyspaikka ja vesi-wc, joten jätehuolto pelaa asiallisesti.

Majamäessä on asuttu sen hankkimisesta lähtien lähes jokaisena viikonloppuna. Joskus on asukkaita ollut enemmän, joskus taas vähemmän. Vuoden -85 suurin projekti on arvatenkin ollut saunaremontti. Piirustukset laati Toivosen Tauno. Rakennusvaiheessa oli porukkaa vaihtelevasti. Kaikki tehtiin kuitenkin talkoovoimin, saunan valmistuminen koettiin haasteeksi ja lopputulos oli uskomaton. Vinkkelin sanoin: "Mutt' paikka mitt' kadehtii jopa herrat, näin onhan todettu monet kerrat. Se saunamme, saavutus valtava! Näin hienoa ei ole monella." Joka sana on tosi !

Viikonvaihteissa on ollut päivystys, joka on hoidettu vapaaehtoisin voimin. Kesä-heinä-elokuussa on tarkoitus päivystää viikoittain. Päivystys tarkoittaa, että alueella on aina joku, joka huolehtii saunan lämmityksestä, paikkojen siivouksesta, rahastuksesta ym.

13.05.-85 hankittiin Majamäkeen puhelinosake. Se rahoitettiin melkein kokonaisuudessaan ns. osuuslainan turvin myymällä jäsenistölle 100 mk:n hintaisia osuuksia. Osuudet on tarkoitus maksaa takaisin jäsenistölle heidän niin halutessaan yhdityksen talouden kohennuttua. Rahoille ei kuitenkaan makseta korkoa.

Kaivojuhlat pidettiin Majamäessä 17.08.-85. Kyläläiset olivat npudattaneet kutsua kiitettävästi. Kaalisoppaa syötiin, mansikkakakkua maisteltiin, taisipa siinä olla hiukan sahtiakin palanpainikkeeksi. Tuliaislahjaksi saimme lasikulhon, jota toivottiin käytettävän kastemaljana.

Emme voi epäillä, etteikö meistä pidettäisi, kun näin miellyttävän vihjeen kautta toivotaan lisää karavaanareita.

JOHTOKUNNAT, TOIMIKUNNAT JA JÄSENKEHITYS VUODESTA 1976:

1976 Johtokunta:

puheenjohtaja Heikki Sulin

varapj. Isto Jaakkola

Sihteeri Pentti Nurmio

Rahastonhoitaja Margit Ruokonen

Jäsenet: Antti Hjerp, Isto Jaakkola, Aimo Komula, Pentti Nurmio, Margit Ruokonen ja Eero Siniketo

Jäsenmäärä oli kerhoa perustettaessa 24 vaunukuntaa lisääntyen niin, että 05.10.-76 jäsenmäärämme oli 44 vaunukuntaa.

1977 Johtokunta

Puheenjohtaja Heikki Sulin

Varapj. Isto Jaakkola

Sihteeri Lasse Hjerp

Rahastonhoitaja ja jäsenkirjuri Terttu Paavilainen

Jäsenet: Antti Hjerp, Isto Jaakkola, Aimo Komula, Pentti Nurmio, Eero Siniketo ja Pertti Ylinen

Leirintätmk: Lasse Hjerp, Martti Keskinen, Irma Komula ja Terttu Paavilainen

Ajotaitotmk: Leo Virta ja Onni Mäntylä

Jäseniä oli vuoden lopussa n. 60 vaunukuntaa

1978 Johtokunta

Puheenjohtaja Antti Hjerp

varapj. pentti Nurmio

Sihteeri Lasse Hjerp

Rahastonhoitaja ja jäsenkirjuri Terttu Paavilainen

Jäsenet: Antti Hernberg, Hannu Lehtonen, Pentti Nurmio, Heikki Sulin, Antti Tuomi ja Pertti Ylinen

Leirintätmk: Irma Komula, Hannu Lehtonen, Terttu Paavilainen, Leevi Stenberg, Heikki Sulin

Ajotaitotmk: Aimo Komula, Onni Mäntylä ja Leo Virta

Naisjaosto: Tuulikki Hjerp, Irma Komula, Marita Lehtonen, Helvi Sillanpää, Rauni Siniketo ja Sirkka-Liisa Ylinen

Jäseniä vuoden lopussa n. 80 varsinaista jäsentä, perhejäseniä 5 ja ulkojäseniä 3.

Yhdistyksen historiaa

KYMMENEN VUOTTA MATKAILUVAUNUELÄMÄÄ

FORSSAN SEUDUN MATKAILUVAUNUYHDISTYS SF-CARAVAN RY

Historiikki vuosilta 1976-1986